· Päivitetty

Tämän kirjoituksen laatimiseen minut sai tarttumaan se, miten eri ihmiset ovat viime aikoina selittäneet käsitettä ”johtaminen”. Johtaminen on käsite, jota pyydettäessä selittämään jokainen on valmis rohkeasti vastaamaan. Havainnot ovat kuitenkin vahvistaneet, että kahta samanlaista vastausta on harvoin löydettävissä.
Viipymättä pidempään eri näkemysten virheellisyydessä tai erehtyväisyydessä pyrin esittämään joitakin vertailuja ja selityksiä tälle yhtäältä monimutkaiselle ja toisaalta niin laajalle levinneelle ja perustavanlaatuiselle käsitteelle kuin johtaminen.
Aivan kuten kaikella on syynsä, samaa voidaan sanoa johtamisen käsitteen käyttöönotosta. Aristoteles on sanonut: ”Sen syyn selvittäminen, miksi jokin esine tai käsite on olemassa, on tiedostamisessa keskeisintä”, ja johtaminen prosessina on tiedostamiseen perustuvaa.
Jos johtaminen ei voisi olla selvästi ja yksiselitteisesti ymmärrettävää, ei myöskään sen käsitettä tarvittaisi. Tuskin kukaan epäilee, että kun kemisti aloittaa kokeen, hän ei kerää lähtöaineiksi nesteitä niiden värin, hajun, määrän, miellyttävyyden tai muun sellaisen perusteella vaan nimenomaan koostumuksen, vaikutuksen jne. perusteella. Toisin sanoen ei vain mitä tahansa nesteitä vaan hyvin tiettyjä nesteitä. H2SO4 ei ole yhdelle kemistille yhtä ja toiselle jotain muuta. Heillä ei myöskään ole keskinäistä sopimusta siitä, että kaikkea nesteisiin liittyvää kutsutaan H2SO4:ksi tai päinvastoin. Riippumatta siitä, onko tarkasteltava kohde aineellinen vai ei, tarkasteltavan kohteen täsmentäminen on kummassakin tapauksessa olennaista.
Yleiset käsitykset johtamisesta ja johtamisen käsitteestä ovat usein joko itse keksittyjä tai johdettu omasta kokemuksesta jonkin asian tekemisessä. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita tunnetun virolaisen johtamiskonsultin luentomuistiinpanoista poimittu määritelmä: ”Johtaminen on tunnetusti tulosten saavuttamista muiden ihmisten avulla.” Sitä voi käyttää hyvänä esimerkkinä, koska itse luotu käsite esitetään kaikkien tiedossa olevana ja tunnettuna totuutena. Valitettavasti se ei kuitenkaan ole kaikkien tiedossa eikä myöskään sisällöllisesti oikea. Tällaisia virheitä esiintyy pitkälti siksi, että viime vuosikymmeninä suurin osa johtamiseen liittyvästä kirjallisuudesta on hankittu positivistisesta yhteiskunnasta ja käännetty suoraan viroksi. Nämä näkemykset ovat yksipuolisia, enimmäkseen psykologian taustan omaavien ihmisten laatimia, ja niissä esiintyy usein myös sanojen virhekäännöksiä. Monissa tapauksissa kyse on myös menestyneiden ihmisten kokemuksiin perustuvista yhteenvedoista. Niissä on kuvattu joskus, jossain tietyssä ympäristössä ja tiettynä ajankohtana tapahtunutta toimintaa ja saavutuksia.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että kun tarkastellaan viime vuosikymmenten johtamiskirjallisuutta, sen valtaosassa väitetään tarpeelliseksi suorittaa erilaisia toimia, jotka liittyvät ihmisiin ja ihmisiin vaikuttamiseen. On kiistatta tärkeää pitää mielessä, ettei mikään organisaatio voi toimia hyvin ilman hyvää tiimiä. Valitettavasti se ei kuitenkaan riitä. Yhtä tärkeää on kaikki se, mikä riippuu ihmisistä, kuin myös se, mistä ihmiset riippuvat – heidän aktiivisuutensa, kiinnostuksensa, kyvykkyytensä, tahtonsa jne. Tästä tehtävä johtopäätös tuo esiin sen, että ihmisiin liittyviä näkökohtia on pidettävä johtamisessa riittävän tärkeinä, koska hallitseminen (valitsemine; sisältää osallistamisen, innostamisen, tunnustuksen antamisen, tukemisen ym.) on yksi osa johtamista.
Miksi tämä kaikki on niin tärkeää, että puhumme siitä?
On tärkeää ymmärtää, ettei kaikki, mitä teemme, ole johtamista, vaikka se liittyykin tavalla tai toisella tiiviisti johtamiseen, riippuu johtamisesta ja vaikuttaa johtamiseen. On tiedettävä, ettei ihmisiä voi johtaa, paitsi itseään. Muiden kohdalla huomion kohteena on hallitseminen, ja toimintoina käsittelemme kaikkea sitä, mistä hallitseminen riippuu ja mikä puolestaan riippuu hallitsemisesta.
Johtaa voi vain prosesseja. Koska myös prosessi on käsite, josta voi kohdata useita tulkintoja, täsmennän myös sen. Prosessi on ajallisesti peräkkäisten tapahtumien yhtäjaksoinen sarja. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että johtamista ja johtamiseen liittyviä toimintoja on paljon. Tärkeimpiä niistä ovat menneisyyden ja nykyisyyden analysointi. Tulevaisuuden ennakointi. Tavoitteiden asettaminen ja suunnan määrittäminen tietojen, taitojen, kokemusten ja monen muun pohjalta sekä tarpeiden mukaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien resurssien hankkiminen ja edellytysten luominen niiden käytölle. Ihmisten osallistaminen yhteiseen toimintaan jne. jne. Johtaminen on monikompleksinen prosessi, joka koostuu pääprosessista ja useista haara-, sivu-, apu-, tuki- ja lisäprosesseista sekä mahdollisesti myös muista prosesseista.
Se, kuinka johdettuja tai alijohdettuja ne prosessit ovat, joihin osallistumme, riippuu siitä, kuinka kyvykkäitä ovat ihmiset, jotka kyseiseen prosessiin osallistuvat. Onko heillä riittävä ennakointi- ja tunnistamiskyky. Millainen on heidän suhtautumisensa asetettuun tavoitteeseen ja ongelmaan eli ristiriitaan toivotun ja todellisen välillä. Kuinka suuri on heidän sitoutumiskykynsä ja paljon muuta.
Pyrkiessämme saamaan aikaan jonkin muutoksen tai kehityksen aloitamme uuden prosessin, jonka kulkua ja tuloksellisuutta ohjaamme suunnittelullamme ja toiminnallamme.
Miten prosessista tulee johdettava ja mitä johtajan on kyettävä ottamaan huomioon johtamisessa?
Vain sellainen johtaja, joka on riittävän hyvin perillä asioista, koulutettu ja kokenut, joka erottaa olemuksellisen ilmiömäisestä, mahdollisuuden todellisuudesta, välttämättömyyden sattumanvaraisuudesta, sisällön muodosta, yksittäisen yleisestä, syyn seurauksesta ja tietää, että joskus seuraus voi olla syy, tietää, ettei laatua voi mitata, erottaa tulokset seurauksista jne. Vain sellaista johtajaa voidaan pitää kyvykkäänä ja hyvänä johtajana. Näin on, koska johtajina olemme päivittäin tekemisissä kaikkien näiden ominaisuuksien kanssa, mutta kaikkia näitä näkökohtia ei ole mahdollista havaita ilman poikkeuksellisen tarkkaa silmää ja hyvin perusteellista tarkastelua. Kaikki tämä on kuitenkin edellytys sille, että prosesseista voidaan tehdä johdettavia ja johtajasta prosessin todellinen johtaja.
Kuka tahansa meistä voi ryhtyä johtamaan jotakin prosessia, mutta johtajaksi kasvetaan ajan myötä, eikä ennakointikykyä, jota pidetään sivistyksen mittana, voi omaksua yhdessä yössä, vaan se muodostuu oppimisen, tutkimisen, kokemisen, luomisen ja monien muiden toimintojen yhteisvaikutuksen tuloksena. Jos pystymme siihen, voimme olla ylpeitä itsestämme ja päättää jakaa muillekin sen, mitä olemme saavuttaneet ja oppineet.
Artikkelin on kirjoittanut Maario Laas, Wisecounterin hallituksen puheenjohtaja