Siirry sisältöön

Muutokset Viron työsopimuslaissa

· Päivitetty

Viron työsopimuslakiin (töölepingu seadus) tuli 1.8.2022 alkaen voimaan muutamia merkittäviä muutoksia. Muutokset perustuivat Euroopan unionin direktiiviin avoimista ja ennakoitavista työehdoista. Lainsäätäjän tekemien täydennysten päätavoitteena on antaa työntekijöille aiempaa enemmän tietoa heidän oikeuksistaan ja paremmat mahdollisuudet sopia sopivista työehdoista.

Työehdoista tiedottaminen työsopimusta tehtäessä

Yleensä työsopimuksessa sovitaan keskeisistä ehdoista, kuten palkasta, työajasta, työtehtävistä ja työntekopaikasta. Työsopimuslain 5 §:n mukaan työnantajalla on 1.8.2022 alkaen velvollisuus antaa työntekijälle aiempaa enemmän tietoa tämän työehdoista. Kirjallisessa työsopimusasiakirjassa on oltava myös seuraavat tiedot:

1. Verot ja maksut

Työstä maksettavan palkan ja sen maksutavan lisäksi sopimuksessa on mainittava myös työnantajan maksamat ja pidättämät verot ja maksut sekä viitattava niihin laitoksiin, joille verot ja maksut suoritetaan. Lisäksi sopimuksessa on selitettävä työntekijälle verojen ja maksujen kautta saatava turva; esimerkiksi sosiaaliveron osalta työntekijälle on kerrottava, että sillä rahoitetaan sairausvakuutusta sekä I ja II pilarin eläkettä ja että se maksetaan verohallinnolle.

Työnantajan on siis ilmoitettava työntekijälle seuraavista:

Lähde: Työsopimuslain, julkisen palvelun lain ja Viroon lähetettyjen työntekijöiden työehdoista annetun lain muuttamista koskevan lakiesityksen perustelumuistio

2. Koulutukset

Jos työnantaja tarjoaa työntekijälle koulutuksia ja muita etuja, ne on kirjattava myös työsopimukseen. Jos työnantaja ei tarjoa koulutuksia, niistä ei myöskään tarvitse ilmoittaa työntekijälle. Säännöksen tavoitteena on varmistaa, että työntekijä tietää, millaiset koulutusmahdollisuudet hänellä on työnantajan palveluksessa ja mitä työnantaja odottaa hänen koulutuksiin osallistumiseltaan.

3. Lomat

Työsopimuksessa työntekijälle on ilmoitettava vuosiloman pituuden lisäksi myös muista työnantajan korvaamista lomista sekä siitä, millä edellytyksillä työntekijällä on oikeus tällaiseen lomaan ja miten loma palkataan.

4. Työsopimuksen irtisanominen

Sopimuksessa on esitettävä työsopimuksen irtisanomista koskevat säännöt. Aiempien vaatimusten mukaan työsopimuksessa piti mainita irtisanomisajat tai viitata siihen, millä perusteilla irtisanomisaika määräytyy, mutta lakimuutosten mukaan sopimuksessa on irtisanomisaikojen lisäksi mainittava myös se, että irtisanominen tehdään kirjallisesti toisinnettavassa muodossa, sekä selitettävä irtisanomisen perusteluvelvollisuus.

Työnantajan on aina perusteltava irtisanominen, mutta työntekijän on perusteltava irtisanominen vain, jos hän haluaa irtisanoa sopimuksen poikkeuksellisesti (purkaa sen).

5. Työjärjestyssäännöt

Työsopimuksessa on viitattava työnantajan vahvistamiin työjärjestyssääntöihin.

6. Ylityö

Sopimuksessa on esitettävä ylityön tekemistä ja korvaamista koskevat käytännöt – ylityöstä sovitaan erikseen, ja se korvataan joko vapaa-aikana tai osapuolten sopimuksen mukaan rahana (vähintään 1,5-kertaisena palkkana).

7. Koeaika

Työsopimuksessa on mainittava myös koeajan pituus.

Tiedottamisvelvollisuuden laiminlyönnistä työnantajaa voi odottaa sakko, joka voi oikeushenkilön osalta olla jopa 32 000 euroa.

Miten käy aiemmin työsuhteen aloittaneiden työntekijöiden työsopimusten?

Jos työntekijä on palkattu 1.8.2022 tai sen jälkeen, hänen kanssaan tehdyn työsopimuksen kirjallisen asiakirjan (joko työsopimuksen tai sen liitteen) on sisällettävä kaikki edellä mainitut kohdat. Laki ei edellytä nykyisten työntekijöiden työsopimusten muuttamista, mutta jos työntekijä pyytää tietoja näistä ehdoista, työnantajalla on velvollisuus antaa ne.

Koeaika

Työsopimuslain uudessa versiossa koeaikaa koskevat säännökset on koottu omaan 10¹ §:ään. Sen lisäksi, että koeajan pituus on tästä lähtien aina kirjattava työsopimukseen, on hyvä tietää, että lain uuden version mukaan koeaikaan ei lasketa aikaa, jolloin työntekijä ei voinut hoitaa työtehtäviään, erityisesti jos hän oli tilapäisesti työkyvytön tai lomalla. Koeaika pitenee tämän ajan verran. Pykälän tavoitteena on antaa sekä työnantajalle että työntekijälle riittävästi aikaa varmistua siitä, että työ sopii työntekijälle. Jos sekä työntekijä että työnantaja haluavat, ettei koeaika pitene poissaoloajan verran, siitä on sovittava sopimuksessa.

On myös tärkeää tietää, että määräaikaista työsopimusta jatkettaessa tai samankaltaista työtä varten peräkkäin tehtävissä sopimuksissa ei voida soveltaa uutta koeaikaa.

Epäsuotuisa kohtelu

Lain uusi versio sisältää uuden pykälän, jonka tavoitteena on suojella työntekijää epäsuotuisalta kohtelulta. Työntekijää ei saa kohdella epäsuotuisasti sen vuoksi, että hän puolustaa oikeuksiaan, kiinnittää huomiota niiden loukkaamiseen tai tukee kollegaa tämän oikeuksien puolustamisessa. Esimerkiksi silloin, kun työntekijä on tehnyt ylityötä, mutta työnantaja kieltäytyy korvaamasta sitä.

Epäsuotuisaa kohtelua arvioitaessa työntekijän tilannetta verrataan hänen aiempaan tilanteeseensa eikä muihin ihmisiin tai ryhmiin. Aiempi laki keskittyi sukupuoleen tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kieltoon, mutta nyt epätasa-arvoisen kohtelun perusteet ovat laajemmat. Lyhyesti sanottuna työnantajalla on velvollisuus kohdella samankaltaisen vastuun ja samankaltaiset työtehtävät omaavia työntekijöitä samalla tavalla.

Työskentely sopivin ehdoin

Direktiivin perusteella otettiin käyttöön kaksi periaatetta, joita työnantajan on noudatettava ja joista säädetään työsopimuslakiin lisätyssä uudessa 18¹ §:ssä.

1. Sopivien työehtojen pyytäminen

Työntekijällä on oikeus pyytää työnantajalta sopivia työehtoja. Laissa mainitaan erikseen, että työntekijällä on oikeus pyytää työskentelyä toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella tai kokoaikaisesti. Työnantajalla on velvollisuus harkita, voidaanko työntekijän pyyntöön suostua. Jos työnantaja kieltäytyy, sen on vastattava työntekijälle kirjallisesti toisinnettavassa muodossa 14 kalenteripäivän (2 viikon) kuluessa. Jos työntekijä esittää neljän kuukauden aikana useamman kuin yhden pyynnön sopivista työehdoista, työnantajalla on oikeus jättää ne vastaamatta.

2. Työskentely toisen työnantajan palveluksessa

Lakimuutos täsmentää, ettei työnantaja voi enää kieltää työntekijää työskentelemästä toisen työnantajan palveluksessa työajan ulkopuolella. Työskentelyä toisen työnantajan palveluksessa voidaan kuitenkin tarvittaessa rajoittaa kilpailukieltosopimuksella. Laissa on säädetty tällaiselle sopimukselle tarkat vaatimukset (työsopimuslain 23 §). Jos niitä ei noudateta, sopimus on mitätön.

Lomarahan maksaminen

Jollei työnantaja ja työntekijä ole sopineet toisin, lomapalkka maksetaan työntekijälle viimeistään toiseksi viimeisenä kalenterin mukaisena työpäivänä (kalenterin mukainen työpäivä: maanantai – perjantai). Jos esimerkiksi työntekijän loma alkaa keskiviikkona, lomapalkka on maksettava viimeistään maanantaina.

Yhteenvetona

Lain uuden version mukaan tietojen määrä, joista työnantajan on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti työsuhteen alkaessa, on huomattavasti aiempaa suurempi. Koeaikaa koskeva sääntely muuttui; uutta ovat koeajan pidentyminen poissaolojen vuoksi ja koeajan soveltamista koskevat rajoitukset. Työntekijä sai oikeuden pyytää joustavia ja sopivia työehtoja, ja lisäksi lakiin tuli epäsuotuisaa kohtelua koskevat säännökset. Myös lomapalkan maksamisen käytäntöä täsmennettiin. Edellä esitetty luettelo lakimuutoksista ei ole tyhjentävä, mutta olemme tuoneet tässä esiin tärkeimmän, joka koskee kaikkia virolaisia yrityksiä.

Työsopimuslaki (Töölepingu seadus)

Viron vero- ja tullihallitus (EMTA) työnantajan veroista

Viron työsuojeluviranomainen (Tööinspektsioon) 1.8.2022 voimaan tulleista työsopimuslain muutoksista

Onko sinulla kysyttävää? Autamme mielellämme.

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä

  • Kerro meille, mitä tarvitset tai mihin ongelmaan etsit ratkaisua.
  • Yleensä konsulttimme ottaa sinuun yhteyttä esittääkseen muutaman tarkentavan kysymyksen tai kutsuakseen sinut tapaamiseen.
  • Kun meillä on tarvittavat tiedot, laadimme sinulle sitoumuksettoman tarjouksen ja lähetämme sen sähköpostitse.

Muut artikkelit

  • Kiinteistön myynti Virossa ilman yllätyksiä – milloin syntyy verovelvollisuus?

    Kiinteistökaupat voivat tietyin edellytyksin olla tuloverosta vapaita.

    Lue
  • Miten aloittaa yritystoiminta Ruotsissa?

    Kun yritys laajentaa toimintaansa Ruotsiin, huomio kohdistuu usein myyntiin ja töiden aloittamiseen eikä kirjanpitoon. Valitettavasti juuri pienet virheet verorekistereissä tai raportoinnissa voivat aiheuttaa viivästyksiä ja lisäkustannuksia.

    Lue
  • Miten aloittaa yritystoiminta Suomessa?

    Useat asiakkaamme ovat kääntyneet Wisecounterin puoleen, koska he haluavat aloittaa yritystoiminnan Suomessa. Usein heillä on siinä vaiheessa jo ensimmäiset sopimukset tehty, tavarat matkalla ja työntekijät valmiina aloittamaan työt.

    Lue