Siirry sisältöön

Ruotsissa toimimisen ehdot tiukentuivat virolaisille yrityksille

· Päivitetty

Ruotsissa ja myös Suomessa työntekijöiden palkkaamiseen sovelletaan tiettyjä vähimmäisvaatimuksia, joita monet Baltian maiden ja muiden halvemman työvoiman maiden työnantajat ovat tähän asti yrittäneet kiertää lakien porsaanreikien kautta. Ruotsin hallitus on päättänyt muuttaa tilanteen.

Ruotsin ammattiliitoilla on 1.6.2018 alkaen laajemmat oikeudet vaatia ulkomaisilta yrityksiltä työehtosopimusten solmimista sekä samojen työehtojen ja palkan tarjoamista kuin paikallisille työntekijöille. Ruotsin ammattiliitot ovat ottaneet käyttöön käytännön, jossa työt voidaan työehtosopimuksen puuttuessa jopa pysäyttää työmailla. Ruotsin hallitus on siis tiukentanut vapaan markkinakilpailun sääntöjä. Muissa maissa halvemmalla valmistetut tuotteet saavat kilpailla Ruotsin markkinoilla, mutta Ruotsin markkinoilla tilapäisesti tai pysyvästi työskentelevien työntekijöiden on toimittava/työskenneltävä paikallisten työntekijöiden kanssa samanveroisin ehdoin. Työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun ja tasavertaisin perustein maksettavien palkkojen osalta ollaan siis tiukkoja. Ruotsalaiset työntekijät ovat jo pitkään vaatineet työehtosopimusten solmimista, ja siksi käytännössä monet Ruotsissa toimivat yritykset ovat sidottuja ruotsalaisiin työehtosopimuksiin.

Lainmuutoksen vaikutukset

Jonkin aikaa sitten Viron yrityskehityssäätiön (Ettevõtluse Arendamise Sihtasutus, EAS) Ruotsin-vientineuvoja Anna Öberg kirjoitti: ”Olen huomannut, että yhä useammat yritykset perustavat Ruotsiin yhtiöitä helpottaakseen hallinnollista puolta. Tämä voi uusien sääntöjen soveltamisen myötä vielä voimistua”. Ruotsin markkinoille tulo on aiemmin ollut hyvin nopeaa ja vaivatonta etäjohtamisen ja tilapäisen paikan päällä toimimisen kautta. Nyt Ruotsin markkinoille tultaessa on kuitenkin etukäteen mietittävä hyvin tarkasti, kuinka pitkäksi aikaa sinne jäädään toimimaan. Veroriskien välttämiseksi on tärkeää, että kaikki Ruotsissa syntyvät paikalliset velvoitteet täytetään.

Virolainen talouslehti Äripäev kirjoitti toukokuussa, että Ruotsin kuntien asuntoyhtiöiden ja niiden kattojärjestön SABOn uudisrakentamisesta vastaavan Jonas Högsetin arvion mukaan lainmuutoksen tarkkaa vaikutusta on vaikea arvioida, mutta hän ei usko sen estävän rakennusyritysten tuloa Ruotsin markkinoille ja asuntopulan torjuntaa. ”Olemme alusta asti sanoneet, että kansainvälisten toimijoiden on toimittava Ruotsin markkinoiden ehtojen mukaisesti, jos ne haluavat asettua tänne pitkäksi aikaa”, Högset sanoi Tallinnassa viime vuoden lokakuussa, kun Virosta etsittiin pääurakoitsijoita rakentamaan vuokrataloja Ruotsiin.

Todennäköisesti tämä ei muuta virolaisten yrittäjien kiinnostusta Ruotsissa toimimiseen, vaan pakottaa heidät toimimaan ennakoivammin ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Tällaiset lainmuutokset muuttavat Ruotsissa toimivien yritysten yleistä tilannetta siten, että Ruotsin markkinoille tulevien yritysten on etsittävä kustannustehokkaita menetelmiä asuinrakennusten rakentamiseen ja hallittava arvoketjua, mikä antaisi niille mahdollisuuden olla kannattavampia pääurakoitsijoina kuin aliurakoitsijoina. Koska Ruotsissa on tällä hetkellä suuri asuntopula, sopimuksista on nyt myös helpompi kilpailla kustannustehokkailla teollisilla ratkaisuilla sen sijaan, että halvempaa hintaa tarjottaisiin säästämällä työntekijöiden palkoista ja työoloista.

Lyhyesti sanottuna on tärkeää, että Ruotsissa rakentamisen tai muiden palvelujen alalla toimivat virolaiset kilpailevat tehokkaammalla toiminnalla, joka antaa heille etulyöntiaseman paikallisiin yrityksiin nähden. On muistettava, että yrityksen johtamiseen etäältä liittyy aina tiettyjä lisäkustannuksia, minkä vuoksi vieraalla markkinalla on vaikea kilpailla toimimalla samalla tavalla (samalla tehokkuudella) kuin paikalliset.

Onko virolaisten yritysten toiminta Ruotsissa vaarassa?

Äripäevin toukokuisessa artikkelissa virolaisten yrittäjien suhtautuminen Ruotsin markkinoilla voimaan tuleviin uusiin sääntöihin oli myönteinen. Viron ammattiliittojen keskusjärjestön (Eesti Ametiühingute Keskliit) puheenjohtaja Peep Peterson sanoi, että heidän kantansa mukaan sijaintimaan työehtosopimuksia on noudatettava ja sen sääntöjä kunnioitettava. ”Meillä on kuitenkin paljon tietoa siitä, että useat virolaisyritykset eivät noudata näitä sääntöjä. Ne ottavat riskin hyvin suurista summista, mukaan lukien töiden keskeytymisestä päivän varoitusajalla. Se ei ole järkevää riskinottoa. Kilpailla pitää nokkeluudella eikä laittomalla palkkapolitiikalla.” Petersonin mukaan tämä tarkoittaa, että virolaiset saavat samanveroista palkkaa kuin ruotsalaiset ja lisäksi heihin sovelletaan muita etuja ja ehtoja, joista on sovittu esimerkiksi työehtosopimuksessa. ”Ihmisiämme kohdellaan yhdenvertaisesti paikallisten kanssa, ja tämä takaa virolaisille työntekijöille paremmat olosuhteet.”

Ruotsin markkinoilla toimivan rakennusyritys Kodumajan hallituksen jäsen Andrus Leppik sanoi, ettei lainmuutoksen pitäisi vaikuttaa heidän toimintaansa siellä. ”Noudatamme työehtosopimusten ehtoja. Meille se on ollut itsestäänselvyys kaikkina niinä vuosina, jotka olemme toimineet Ruotsissa.”

Leppikin mukaan hän ei usko, että Ruotsin sääntely olisi rajoittavaa. ”Olemme tottuneet toimimaan Viron ulkopuolella, eikä Ruotsi tässä suhteessa erityisesti erotu siten, että jokin kovasti rajoittaisi tai estäisi”, hän sanoi. Ruotsin markkinoilla hän näkee kuitenkin suurta potentiaalia, koska rakentamisen volyymi siellä kasvaa.

Latvialaisyrityksen taistelema järjestely muuttuu

  1. kesäkuuta voimaan tulleella lainmuutoksella kumotaan niin sanottu Lex Laval. Tämä vuonna 2010 voimaan tullut laki sääti ja täsmensi ulkomailta tilapäisesti Ruotsiin lähetettyjen työntekijöiden palkkaehtoja. Lex Laval -tapauksen mukaan ulkomaisilla yrityksillä oli Ruotsin alueella toimiessaan erityisoikeuksia paikallisiin yrityksiin verrattuna.

Laki sai nimensä yli 12 vuoden takaisesta kiistasta latvialaisen rakennusyhtiö Lavalin kanssa, jolta Ruotsin ammattiliitot vaativat Vaxholmissa koulurakennuksen peruskorjauksessa Ruotsissa voimassa olevien työehtosopimusten noudattamista. Latvialaiselle rakennusyhtiölle, joka noudatti latvialaista työehtosopimusta, asetettiin saarto. Ammattiliitot vaativat, että Ruotsissa työskenneltäessä on noudatettava Ruotsin lakeja, mutta työnantajat vetosivat työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen Euroopan unionissa. Kiistan ytimessä oli työn hinta. Useiden oikeusasteiden jälkeen latvialaisyhtiö voitti, ja Ruotsin oli mukautettava lakejaan. Lex Lavalin mukaan ammattiliitoilla oli oikeus vaatia ainoastaan työehtosopimusten vähimmäisehtojen noudattamista.

Voimassa olleen erityisoikeuden kumoaminen ja uusi tilanne tuovat mukanaan muutoksia, joiden myötä kaikkien Ruotsissa toimivien yritysten on toimittava samanveroisin perustein ja niissä työskenteleviä ihmisiä kohdellaan myös yhdenvertaisesti. Ruotsin ammattiliitoilla on siis oikeus kieltäytyä poikkeusten myöntämisestä eri maiden yrityksille.

Yhteenveto ja suositukset

Jos yrittäjä suunnittelee Ruotsin markkinoille tuloa, on tärkeää varata aikaa ja selvittää yksityiskohdat, jotka paikallisilla markkinoilla toimittaessa on otettava huomioon. On syytä huomata, että yrityksen perustaminen Ruotsiin voi ensimmäisellä kerralla viedä kuukausia. On tapauksia, joissa yrittäjät ovat luulleet, ettei se voi olla kovin monimutkaista, ja siksi joitakin tärkeitä yksityiskohtia on jätetty huomiotta ja yrityksen perustaminen on venynyt vuoteen. Kansainvälisesti julkisuuteen tulleen rahanpesuskandaalin vuoksi Ruotsin pankit ovat tiukentaneet valvontavaatimuksia, jotka koskevat Ruotsissa pankkitiliä avata haluavia ulkomaan kansalaisia. Nämä ja monet muut kysymykset on tärkeää miettiä perusteellisesti ennen viranomaisiin yhteyden ottamista, jotta kysymyksiin osaa antaa selkeät ja täsmälliset vastaukset.

Olemme sanoneet asiakkaillemme, että ennen yrityksen perustamisen aloittamista Ruotsiin on hyvä tulla konsultaatioon ja käydä läpi kaikki tarvittavat yksityiskohdat. Tämä auttaa minimoimaan ajankäytön. Konsultaatioon kannattaa tulla jo ennen yhteistyösopimuksen solmimista Ruotsissa tai jopa ennen tarjouksen tekemistä. Jos aiotte aloittaa toiminnan Ruotsissa, kannattaa heti alkaa selvittää myös siellä juridiikkaan ja kirjanpitoon liittyviä kysymyksiä. On tarpeen perehtyä siihen, millaisia lisäkustannuksia (ajallisia ja rahallisia) Ruotsissa toimimiseen voi liittyä.

Onko sinulla kysyttävää? Autamme mielellämme.

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä

  • Kerro meille, mitä tarvitset tai mihin ongelmaan etsit ratkaisua.
  • Yleensä konsulttimme ottaa sinuun yhteyttä esittääkseen muutaman tarkentavan kysymyksen tai kutsuakseen sinut tapaamiseen.
  • Kun meillä on tarvittavat tiedot, laadimme sinulle sitoumuksettoman tarjouksen ja lähetämme sen sähköpostitse.

Muut artikkelit

  • Kiinteistön myynti Virossa ilman yllätyksiä – milloin syntyy verovelvollisuus?

    Kiinteistökaupat voivat tietyin edellytyksin olla tuloverosta vapaita.

    Lue
  • Miten aloittaa yritystoiminta Ruotsissa?

    Kun yritys laajentaa toimintaansa Ruotsiin, huomio kohdistuu usein myyntiin ja töiden aloittamiseen eikä kirjanpitoon. Valitettavasti juuri pienet virheet verorekistereissä tai raportoinnissa voivat aiheuttaa viivästyksiä ja lisäkustannuksia.

    Lue
  • Miten aloittaa yritystoiminta Suomessa?

    Useat asiakkaamme ovat kääntyneet Wisecounterin puoleen, koska he haluavat aloittaa yritystoiminnan Suomessa. Usein heillä on siinä vaiheessa jo ensimmäiset sopimukset tehty, tavarat matkalla ja työntekijät valmiina aloittamaan työt.

    Lue