Siirry sisältöön

Verotuksen muutokset Ruotsissa toimivalle virolaiselle yrittäjälle (vuodesta 2021)

· Päivitetty

Tuskin yhdeltäkään Ruotsissa aktiivisesti toimivalta virolaiselta yrittäjältä on jäänyt huomaamatta, että tammikuusta 2021 alkaen Ruotsissa toimiviin virolaisiin yrittäjiin alettiin soveltaa uusia verotuksen muutoksia. Voimaan tulivat uudet työvoiman verotusta koskevat säännöt. Käyttöön otettiin käsite ”economic employer” eli ”tosiasiallinen työnantaja”. Tällä uudella käsitteellä halutaan rajoittaa ulkomaisten yritysten harjoittamaa 183 päivän säännön väärinkäyttöä, jolla vältetään verojen maksaminen työn suoritusmaahan eli Ruotsiin.

Ruotsin verotuksen muutokset ovat johtaneet siihen, että hyvin monien ulkomaisten yritysten on maksettava Ruotsiin lähetettyjen työntekijöidensä tulovero Ruotsiin paljon aiemmin kuin ennen. Myös ulkomaisten yritysten velvollisuutta rekisteröityä F-skatt-rekisteriin on alettu valvoa tiukemmin. Vastuu on pantu ruotsalaisten yritysten harteille: niiden on pidätettävä 30 % laskusta, jonka on esittänyt yritys, jolla ei ole F-skatt-rekisteröintiä. Seurauksena on, etteivät ruotsalaiset yritykset suostu edes keskustelemaan yhteistyöstä sellaisen yrityksen kanssa, jolla ei ole F-skattia.

Työntekijöiden tulovero Ruotsiin vai Viroon – miten toimia?

Monet ulkomaiset yritykset lähettivät työntekijöitä Ruotsiin eivätkä maksaneet tuloveroa Ruotsiin vedoten 183 päivän sääntöön, jonka mukaan ulkomaiset yritykset voivat jatkaa työntekijöiden palkkojen tuloveron maksamista kotimaahansa niin kauan kuin työntekijä ei oleskele Ruotsissa yli 183 päivää. Ruotsin uusi verotuksen muutos tarkoittaa, että nyt SKV (Ruotsin verohallinto, Skatteverket) edellyttää, ettei 183 päivän sääntöä voi käyttää, jos ”tosiasiallinen työnantaja” on ruotsalainen yritys, jolle ulkomainen yritys myy palvelujaan. Tammikuun alusta tosiasiallisena työnantajana pidetään yritystä, joka:

– tosiasiallisesti vastaa palkkakustannuksista; – tarjoaa työntekijöille työkalut ja työmateriaalit; – päättää, kuinka monta työntekijää töihin käytetään ja millaisen osaamisen omaavat työntekijät sijoitetaan mihinkin tehtäviin; – päättää, kenellä on oikeus tehdä tiettyjä töitä ja kenellä on oikeus irtisanoa yhteistyösopimus; – määrää lomat ja työvuorot; – jolla on oikeus kurinpidollisiin toimiin työntekijöitä kohtaan.

Näiden kriteerien perusteella vaikutti siltä, että on useita tilanteita, joissa työntekijänsä Ruotsiin lähettänyttä virolaista yritystä voidaan pitää tosiasiallisena työnantajana. Ruotsalainen asiakas tilaa palvelun ja siihen liittyvän lopputuloksen, ja virolaisen yrityksen vastuulla on, miten haluttu lopputulos saavutetaan. Toisin sanoen ruotsalainen asiakas osallistui vain vähäisesti töiden järjestämiseen.

Tänä vuonna eri tahojen (SKV, ID06, ammattiliitot) toiminta ja sääntöjen valvonta on kuitenkin luonut tilanteen, jossa kaikilla edellä mainituilla kriteereillä on vähäinen merkitys tosiasiallista työnantajaa määritettäessä. Uuden vuoden alusta käytetään kriteeriä, joka muuttaa tilanteen sellaiseksi, että virolaisen yrityksen on lähes mahdotonta katsoa olevansa tosiasiallinen työnantaja.

Uusien kriteerien mukaan tosiasiallinen työnantaja on yritys, joka vastaa työmaasta, jolla työt tehdään

SKV:n mukaan ratkaiseva tekijä tosiasiallisen työnantajan määrittämisessä on se, kuka omistaa sen, mitä työmaalla tehdään, vastaa siitä tai hyötyy siitä, ja kuka on palkannut ulkomaisen yrityksen tekemään sinne töitä. Vanhaa kriteeriä ”kuka päättää, kuka tekee mitäkin töitä” SKV tulkitsee niin, että ruotsalainen yritys valitsee kuitenkin välillisesti, kuka tekee töitä sen työmaalla, vaikka palveluntarjoaja valitsisi omien työntekijöidensä joukosta, kuka tekee mitäkin. Ruotsalainen asiakas valitsee välillisesti kaikki virolaisen yrityksen työntekijät työskentelemään omalla työmaallaan/kohteessaan. Uudet säännöt ovat tehneet ulkomaisille yrityksille lähes mahdottomaksi välttää verotusta Ruotsissa.

SÄÄNTÖ: jos ruotsalainen asiakas on tosiasiallinen työnantaja, ulkomaisen yrityksen, joka tarjoaa ruotsalaiselle asiakkaalle palveluja (jotka suoritetaan Ruotsin alueella), on ilmoitettava ja maksettava työntekijöidensä palkkojen tuloverot 46. työpäivästä alkaen, paitsi jos työt kestävät yli 15 päivää peräkkäin. Kunkin kalenterivuoden aikana kukin työntekijä saa työskennellä enintään 45 työpäivää ennen kuin verovelvollisuus syntyy. Tämä tarkoittaa, että päiviä, joina töitä ei tehdä (esimerkiksi viikonloppuja), ei lasketa mukaan.

Mitä rekisteröintejä tarvitaan?

Monet Ruotsiin toimimaan lähtevät virolaiset yritykset toimivat rakennusalalla, metsäalalla ja muilla aloilla, joilla työ on fyysistä ja tehdään paikan päällä. Näiden yritysten on 99 %:ssa tapauksista rekisteröitävä yritykselle:

  • F-skatt: Todistus siitä, että yritys maksaa itse työntekijöidensä verot. Se osoittaa ruotsalaiselle asiakkaalle, ettei tämän tarvitse pelätä SKV:n vaativan siltä tuloverojen ja sosiaalimaksujen maksamista ostetuista palveluista.

  • Työnantajarekisteröinti: antaa virolaiselle yritykselle mahdollisuuden ilmoittaa ja maksaa työvoimaan liittyvät verot Ruotsiin.

  • A-skatt tai SINK-skatt: nämä rekisteröinnit tehdään jokaiselle työntekijälle erikseen, ja niiden avulla yritys voi maksaa työntekijän tuloveron Ruotsiin. A-skatt-rekisteröinti tehdään työntekijöille, jotka oleskelevat Ruotsissa yli 6 kuukautta 12 kuukauden jakson aikana. A-skattin tuloveroprosentti lasketaan Ruotsin veronpidätystaulukoiden perusteella (eli Ruotsin vakioehtojen mukaan), jos yrityksellä on kiinteä toimipaikka. Jos yrityksellä ei ole kiinteää toimipaikkaa, verokanta on 30 %. SINK-skattia haetaan niille, jotka oleskelevat Ruotsissa alle 6 kuukautta. SINK-skatt-säännöissä tuloveroprosentti on kiinteän toimipaikan kanssa 25 % ja ilman sitä 0 %. Jälkimmäisessä tapauksessa Ruotsin verojärjestelmään ei liitytä, eikä siksi myöskään anneta tilapäistä henkilötunnusta, mikä puolestaan vaikeuttaa ID06-korttien hakemista. Sekä A-skatt- että SINK-skatt-rekisteröinnit (kiinteän toimipaikan edellytys huomioon ottaen) johtavat siihen, että Ruotsin verohallinto antaa työntekijälle tilapäisen ruotsalaisen henkilötunnuksen (samordningsnummer), jonka avulla työntekijän tulovero voidaan ilmoittaa ja maksaa. Muilla aloilla toimivat yritykset tarvitsevat usein samoja rekisteröintejä, mutta tilanteesta riippuen niihin voi liittyä muita vivahteita.

Ruotsin verotuksen muutokset – mitkä ovat poikkeukset?

Ulkomaiset yritykset, jotka on palkattu tarjoamaan Ruotsissa palvelua toiselle ulkomaiselle yritykselle, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa, voivat useimmissa tapauksissa toimia vanhojen 183 päivän sääntöjen mukaan ja jatkaa tuloveron maksamista Viroon, mutta myös niissä on tärkeitä vivahteita, jotka on otettava huomioon.

Mitä Ruotsin verotuksen muutokset tarkoittavat virolaiselle yrittäjälle?

Monet yrittävät välttää tilannetta, jossa on perehdyttävä kahden eri maan verosääntöihin, kirjanpitokäytäntöihin ja muihin seikkoihin. Se on ymmärrettävää, sillä kahdessa maassa toimiminen ja siihen liittyvien byrokraattisten sääntöjen noudattaminen aiheuttaa sekä rahallisia että ajallisia lisäkustannuksia. Toisaalta uusien sääntöjen johdonmukaisempi valvonta luo selkeämmän tilanteen, koska harmaita alueita ja epävarmuutta siitä, miten pitäisi toimia, on vähemmän.

Suosituksemme virolaiselle yrittäjälle on varautua siihen, että Ruotsin verohallinnon toiminta tehostuu päivä päivältä, ja Ruotsiin töihin lähtevän yrittäjän tulisi pitää itsestään selvänä, että hänen on Ruotsissa toimiessaan noudatettava myös Ruotsin lainsäädännöstä johtuvia normeja. Tämä edellyttää suunnittelua hyvissä ajoin ennen Ruotsin markkinoille tuloa, koska siellä on ennen töiden aloittamista tehtävä yritykselle useita erilaisia rekisteröintejä, joita ilman töiden asianmukainen tekeminen ei ole mahdollista.

Onko sinulla kysyttävää? Autamme mielellämme.

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä

  • Kerro meille, mitä tarvitset tai mihin ongelmaan etsit ratkaisua.
  • Yleensä konsulttimme ottaa sinuun yhteyttä esittääkseen muutaman tarkentavan kysymyksen tai kutsuakseen sinut tapaamiseen.
  • Kun meillä on tarvittavat tiedot, laadimme sinulle sitoumuksettoman tarjouksen ja lähetämme sen sähköpostitse.

Muut artikkelit

  • Kiinteistön myynti Virossa ilman yllätyksiä – milloin syntyy verovelvollisuus?

    Kiinteistökaupat voivat tietyin edellytyksin olla tuloverosta vapaita.

    Lue
  • Miten aloittaa yritystoiminta Ruotsissa?

    Kun yritys laajentaa toimintaansa Ruotsiin, huomio kohdistuu usein myyntiin ja töiden aloittamiseen eikä kirjanpitoon. Valitettavasti juuri pienet virheet verorekistereissä tai raportoinnissa voivat aiheuttaa viivästyksiä ja lisäkustannuksia.

    Lue
  • Miten aloittaa yritystoiminta Suomessa?

    Useat asiakkaamme ovat kääntyneet Wisecounterin puoleen, koska he haluavat aloittaa yritystoiminnan Suomessa. Usein heillä on siinä vaiheessa jo ensimmäiset sopimukset tehty, tavarat matkalla ja työntekijät valmiina aloittamaan työt.

    Lue