· Päivitetty

Moni puhuu johtamisesta ja tiimityöstä, mutta havainnot osoittavat, ettei eri ihmisiltä saa yksiselitteistä vastausta kysymykseen, mitä johtaminen tai tiimityö on. Kun ihmiset ensimmäistä kertaa joutuvat lentokoneeseen, heille ei yleensä tule mieleen, että onpa kiinnostava kulkuneuvo, kokeilisinpa itse lentää sillä jonnekin. Onneksi tai valitettavasti se ei ole edes mahdollista ilman asianmukaista koulutusta. Täysin varmaa on, että kaikki lentäjät tekevät ensimmäisen lentonsa (tai ensimmäiset lentonsa) yhdessä kouluttajan kanssa
Liiketoiminnan harjoittamiseen tarvitaan riittävästi rahaa osakepääoman maksamiseen ja yrityksen rekisteröimiseen. Keneltäkään ei edellytetä liiketoiminnan perusasioiden tuntemusta tai taitoa käsitellä rahaa. Epäonnistuminen tai onnistuminen riippuu organisaatioissa kuitenkin pitkälti niiden johtajista ja jäsenistä.
Organisaatioiden ongelmia on tutkittava
Organisaatioiden ongelmia on tutkittu kautta aikojen niin Virossa kuin muualla maailmassa. Merkittäviä tuloksia on saavutettu monin paikoin maailmassa eri instituuteissa, joissa on tutkittu yritysten diagnostiikkaa sekä päätösten toimeenpanon tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta. Virossa tällaisia tutkimuksia ei ole viime vuosina tehty. Koska yhteiskunnan tarpeet ja mahdollisuudet muuttuvat päivittäin, millään sääntelytasolla ei ole toistaiseksi pystytty luomaan yhtään universaalia mallia. Siksi ongelmat ovat yhteiskunnassa ja organisaatioissa edelleen ajankohtaisia.
Ongelmien käsittelyn keskeinen merkitys
Organisaatioissa ongelmien käsittely, niiden syntysyiden selvittäminen, niiden muotoilu ja tarkoituksenmukaisten ratkaisujen löytäminen ovat keskeisen tärkeitä. Valitettavasti esiintyy mielivaltaisia tulkintoja ja tyytymistä sattumanvaraisiin ratkaisuihin, minkä vuoksi tehokkuus kärsii. Miksi näin on, jää kuitenkin useimmille epäselväksi.
Eri tutkimukset osoittavat, että usein organisaatioiden jäsenet ja johtajat haluavat yhtä, mutta lopputulos on aivan jotain muuta. Yhtenä tärkeänä syynä tähän voidaan pitää sitä, että keskityttiin ongelmiin eikä niiden syihin. Tulos, seuraus, syy, tavoite, päämäärä, keino, resurssi jne. Näiden käsitteiden merkitys, tärkeys ja keskinäinen yhteys jää usein monille johtajille sisällöllisesti hahmottamatta. Syyt ovat erilaisia. Osittain puutteellinen valmistautuminen, mutta usein myös epäammattimaiset ja harhaanjohtavat konsultit.
Ongelmat kehityksen vipuna
Riippumatta siitä, onko etukäteen laadittu yksityiskohtainen liiketoimintasuunnitelma tai onko riskinarvioinnin kriteerit määritelty riittävän tarkasti, ongelmien kartoittaminen on jokaisessa organisaatiossa jatkuvasti ajankohtaista. Päätöksentekohetkellä johtaja saattaa jopa tietää päätökseen vaikuttavat tekijät, mutta joskus hän sivuuttaa ne tiedostamattaan ja tekee niin sanotusti helpomman päätöksen, jonka vaikutukset voivat näkyä myöhemmin.
Keskeisiä kysymyksiä ovat:
- miten saada selville, millä edellytyksillä organisaatio voisi toimia sujuvasti, muuttua ja kehittyä niin, että halutut tavoitteet saavutetaan, sekä
- mitkä ovat ne esteet, jotka voivat tulla ratkaiseviksi jatkokehityksen kannalta?
Olen käsitellyt tätä aihetta useiden vuosien ajan. Toimiessani samanaikaisesti useiden yritysten ja muiden organisaatioiden johdossa minulla on ollut mahdollisuus testata käytännössä tekemieni havaintojen paikkansapitävyyttä. Mielestäni on useita syitä paneutua jokaisessa organisaatiossa ongelmiin syvällisemmin ja jakaa tehtyjä havaintoja muiden kanssa.
Ensinnäkin kaikissa yrityksissä on joka päivä ongelmallisia tilanteita, jotka vaikuttavat yrityksen toimintaan.
Toiseksi on aina osittain piileviä ja osittain näkyviä tekijöitä, jotka muokkaavat sekä yrityksen menestystä että työntekijöiden tyytyväisyyttä.
Kolmanneksi toimintasuunnitelman kärjessä ovat yleensä ne kysymykset, jotka tuntuvat välttämättä heti ratkaistavilta, ja usein tämä luettelo muuttuu nopeasti eikä lopu koskaan. Tämä puolestaan tarkoittaa, että pitkän aikavälin kysymykset lykkääntyvät usein ja joskus niihin ei päästä lainkaan.
Lyhyesti sanottuna koko ongelmakenttä pitäisi käydä läpi pari kertaa vuodessa ja asettaa asiat tärkeysjärjestykseen niiden todellisen merkityksen mukaan niin, että kysymykset, jotka eivät ole kriittisiä mutta ovat silti tärkeitä, tulisivat ennemmin tai myöhemmin hoidetuiksi, ja ne, jotka eivät todellisuudessa ole tärkeitä, voitaisiin jättää kokonaan sivuun. Tämä antaa mahdollisuuden vihdoin vapautua hankalista pitkäaikaisista velvoitteista ja keskittyä siihen, mikä on todella tärkeää.
Päivittäisen toiminnan ohessa tämä voi osoittautua vaikeaksi, joten on hyödyllistä löytää pari kertaa vuodessa yhteistä aikaa, jotta todella tärkeät ongelmat ja prioriteetit voidaan muotoilla yhdessä ja selkeästi sekä sopia myös konkreettisesta toimintasuunnitelmasta niiden toteuttamiseksi.
Artikkelin kirjoitti Maario Laas, Wisecounterin hallituksen puheenjohtaja