· Päivitetty

Useat asiakkaamme ovat kääntyneet Wisecounterin puoleen, koska he haluavat aloittaa yritystoiminnan Suomessa. Usein heillä on siinä vaiheessa jo ensimmäiset sopimukset tehty, tavarat matkalla Suomeen ja myös ihmiset valmiina, jotka alkavat tuottaa palvelua tai myydä tavaroita. Tällaisessa tilanteessa on usein riski, että Suomessa yritystoiminnan aloittamiseksi tarvittavia toimenpiteitä ei saada ajoissa valmiiksi. Tämä puolestaan voi johtaa tilanteeseen, jossa meihin yhteyttä ottaneen yrityksen suomalainen asiakas pidättää osan tehdyistä töistä laaditun laskun summasta tai kieltäytyy maksamasta laskua kokonaan ennen kuin tarvittavat rekisteröinnit on tehty.
Aloita valmistelut ajoissa
Suosittelemme aloittamaan yhtiön perustamisen sekä tarvittavien toimenpiteiden ja rekisteröintien valmistelun heti, kun suunnitelma yritystoiminnan aloittamisesta Suomessa on syntynyt, eikä jättämään sitä viime hetkeen.
Kun haluat aloittaa yritystoiminnan Suomessa, sinun on ensimmäiseksi selvitettävä, mikä yhtiömuoto on sinun tapauksessasi kannattavin. Vaikka vaihtoehtoja näyttää olevan, lopullinen valinta riippuu muutamasta seikasta, jotka joko sulkevat pois tietyn yhtiömuodon tai mahdollistavat sen käytön. Valittuun yhtiömuotoon liittyvät myös yrityksen verovelvollisuus ja liiketoiminnalliset riskit, joten eri vaihtoehdot kannattaa punnita huolellisesti ennen kuin aloitat toiminnan Suomessa.
Yleisimmät yhtiömuodot
Kun yksityisen elinkeinonharjoittajan asema jätetään tarkastelun ulkopuolelle, Suomessa liiketoimintaa aloitettaessa valittavana ovat yleensä seuraavat yhtiömuodot:
- Suomalainen osakeyhtiö, lyhenteenä Oy
- Virolaisen osakeyhtiön (OÜ) Suomen toimipiste
- Virolaisen osakeyhtiön (OÜ) Suomen sivuliike
Suomessa ei tunneta Viron osaühing-yhtiömuotoa (OÜ) erillisenä yhtiömuotona, mutta sitä muistuttaa eniten osakeyhtiö, jota Virossa vastaa aktsiaselts ja jonka pääasiallinen ero OÜ:hon on se, että pääoma jakautuu osuuksien sijaan osakkeisiin. Osakeyhtiöt jakautuvat karkeasti kahteen ryhmään – yksityisiin osakeyhtiöihin ja julkisiin osakeyhtiöihin, jotka voidaan listata pörssiin. Julkisen osakeyhtiön lyhenne on Oyj. Yksityisellä osakeyhtiöllä eli Oy:llä ei ole ollut vähimmäispääomavaatimusta 1.7.2019 alkaen (virolaisen OÜ:n vähimmäisosakepääoma on vuodesta 2023 ollut yksi sentti), ja julkisen osakeyhtiön eli Oyj:n vähimmäispääoma on 80 000 euroa. Suomessa, kuten muissakin EU-maissa, on käytössä useita muitakin yhtiömuotoja, mutta virolaiset yrittäjät valitsevat Suomessa yritystoimintaa aloittaessaan yleensä jonkin edellä mainituista kolmesta yhtiömuodosta.
Suomalaisen osakeyhtiön eli Oy:n perustaminen
Jos koko yrityksen toiminta tapahtuu Suomessa, voi olla tarkoituksenmukaista perustaa heti suomalainen Oy. Yrityksen voi Suomessa perustaa sekä luonnollinen henkilö että oikeushenkilö tytär- tai osakkuusyrityksenä. Muistutuksena: mikä on tytär- ja osakkuusyrityksen ero? Tytäryritys on emoyrityksen määräysvallassa, kun taas osakkuusyrityksessä omistajalla on yritykseen huomattava vaikutusvalta, mutta yritys ei ole emoyrityksen määräysvallassa. Huomattavan vaikutusvallan oletetaan olevan olemassa, jos sijoittajayritys omistaa suoraan tai tytäryritystensä kautta yli 20 % osakkuusyrityksen äänivallasta, kun taas tytäryrityksiksi katsotaan yritykset, joiden äänivallasta emoyritys omistaa yli 50 %.
Suomalaisen Oy:n voi perustaa myös ulkomainen henkilö, eli sen omistaja voi olla ulkomainen. Hallituksessa on oltava vähintään yksi ja enintään 5 jäsentä. Jos hallituksessa on vain yksi jäsen, hänelle on nimettävä varajäsen. Myös hallituksen jäsenet ja varajäsen voivat olla Viron asukkaita. Yrityksen toiminnan tehokkuutta edistää kuitenkin merkittävästi se, että yrityksen hallitukseen kuuluu tai hallituksen varajäsenenä toimii Suomessa asuva henkilö. Suomessa asuvilla on suomalainen henkilötunnus ja sen kautta pääsy erilaisiin yhtiön toiminnassa tarvittaviin sähköisiin palveluihin, kuten pankkipalveluihin, Verohallinnon palveluihin, tulorekisteriin ja muihin viranomaisiin (Kela, työttömyyskassa, työsuojeluviranomainen ym.). Ilman sähköisiä tunnistautumismahdollisuuksia asiointi on hankalampaa ja hitaampaa, mutta kuitenkin mahdollista.
Virolaisen osakeyhtiön Suomen toimipisteen tai Suomen sivuliikkeen perustaminen
Jos erillistä suomalaista osakeyhtiötä ei haluta perustaa, vaihtoehdoiksi jäävät Suomen toimipisteen avaaminen virolaiselle OÜ:lle tai Suomen sivuliikkeen perustaminen. Mikä on toimipisteen ja sivuliikkeen ero?
Virolaisen osakeyhtiön Suomen toimipiste kuuluu juridisesti ja kirjanpidollisesti virolaiseen osakeyhtiöön, eli tase on sama ja kirjanpito on yhteinen. Vaikka osakeyhtiön ja toimipisteen kirjanpitoa voidaan mukavuuden ja selkeyden vuoksi hoitaa juoksevasti erikseen, raportoinnissa niitä on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Toimipisteen rekisteröinti Suomessa on tarpeen silloin, kun yrityksen toiminta on järjestetty niin, ettei sille synny Suomeen kiinteää toimipaikkaa.
Virolaisen osakeyhtiön Suomen sivuliikkeellä sen sijaan on erillinen kirjanpito. Emoyrityksen raportoinnissa esitetään sivuliikkeen tulos, joko voitto tai tappio. Sivuliike rekisteröidään Suomen kaupparekisteriin erillisenä yksikkönä, jolle on nimettävä myös sivuliikkeen johtaja, joka johtaa ja edustaa sivuliikettä ja asioi viranomaisten kanssa. Sivuliikkeeseen sovelletaan yleisesti samankaltaisia sääntöjä kuin suomalaiseen osakeyhtiöön. Sivuliikkeen perustamisen myötä virolaiselle yritykselle syntyy Suomeen tuloverolain tarkoittama kiinteä toimipaikka.
Sekä toimipisteen että sivuliikkeen rekisteröimiseksi Suomen kaupparekisteriin on tehtävä perustamisilmoitus ennen toiminnan aloittamista. Jos Suomen sivuliikkeen perustaja on ulkomainen eli virolainen yhtiö, perustamista varten on jätettävä hakemus Patentti- ja rekisterihallitukselle.
Ero osakeyhtiön ja toimipisteen tai sivuliikkeen perustamisen välillä
Merkittävä ero Suomessa oikeushenkilön perustaman tytär- tai osakkuusyrityksen ja toimipisteen tai sivuliikkeen välillä on se, että tytär- tai osakkuusyrityksellä on erillisenä oikeushenkilönä oma osakepääoma, kun taas sivuliikkeellä tai toimipisteellä ei ole erillistä osakepääomaa. Tästä syystä virolainen yritys vastaa Suomessa sijaitsevasta toimipisteestään tai sivuliikkeestään täysimääräisesti koko varallisuudellaan, kun taas erillisen osakeyhtiön kohdalla riski rajoittuu Oy:n pääomaan.
Kun suomalainen osakeyhtiö eli Oy on Suomessa yleisesti verovelvollinen ja sen on maksettava voitostaan yhteisöveroa Suomeen, Suomessa toimiva virolaisen yrityksen toimipiste on yleensä rajoitetusti verovelvollinen, eikä sen yleensä tarvitse maksaa Suomeen yhteisöveroa.
Verotuskysymyksissä tärkeä tekijä on kiinteä toimipaikka. Kiinteällä toimipaikalla on keskeinen merkitys myös arvonlisäverovelvollisuuden syntymisessä, mutta on otettava huomioon, että Suomessa kiinteän toimipaikan syntymisen periaatteet on säännelty tuloverolaissa ja arvonlisäverolaissa hieman eri tavoin.
Lue lisää sarjan ”Miten aloittaa yritystoiminta Suomessa” seuraavista artikkeleista
Kiinteän toimipaikan syntymisen edellytyksistä ja ehdoista sekä arvonlisäverolain että tuloverolain merkityksessä voit lukea artikkelista ”Miten aloittaa yritystoiminta Suomessa II – kiinteä toimipaikka” ja Suomen tuloveron ja arvonlisäveron periaatteista artikkelista ”Miten aloittaa yritystoiminta Suomessa III – tulovero ja arvonlisävero”. Mainitsemme lisäksi, että tämän artikkelin kuvaus antaa yleiskuvan oikeudellisesta kehyksestä. Tämän lisäksi on otettava huomioon myös yritysten välisistä yhteistyöperiaatteista johtuvat erityissäännöt.