Siirry sisältöön

Miten aloittaa yritystoiminta Suomessa III – tulovero ja arvonlisävero

· Päivitetty

Kun haluat aloittaa yritystoiminnan Suomessa, sinun on ymmärrettävä yksityiskohtaisesti yritystoimintaan liittyvät verovelvollisuudet. Sarjan ”Miten aloittaa yritystoiminta Suomessa” aiemmissa artikkeleissa käsittelimme yhtiömuodon valintaa sekä kiinteän toimipaikan syntymisen perusteita sekä arvonlisäverolain että tuloverolain merkityksessä. Tämä artikkeli puolestaan kuvaa ne Suomen tuloveron ja arvonlisäveron näkökohdat, jotka Suomessa liiketoimintaa aloittavien virolaisten yrittäjien on hyvä tuntea.

Tuloverovelvollisuus Suomessa

Toisin kuin Virossa, Suomessa yrityksen vuotuinen liikevoitto on veronalaista. Suomessa tuloverotusta säätelee tuloverolaki sekä useat verotusmenettelystä annetun lain säännökset. Suomen yleinen yhteisöverokanta on 20 %, ja vero lasketaan vuoden nettovoitosta.

Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus

Tuloverolain yhteydessä puhutaan yleisestä ja rajoitetusta verovelvollisuudesta. Ulkomaiseen yritykseen sovelletaan yleensä rajoitetun verovelvollisuuden sääntöjä, mutta tähän on poikkeuksia. Tässä kohtaa tulee esiin kiinteän toimipaikan kysymys, jota käsittelimme artikkelissa ”Miten aloittaa yritystoiminta Suomessa – kiinteä toimipaikka”.

Suomen tuloverolaissa ulkomaisiin yrityksiin sovelletaan kahta käsitettä: rajoitettua ja yleistä verovelvollisuutta. Yleisesti verovelvollista ulkomaista yritystä verotetaan samalla tavalla kuin muita suomalaisia yrityksiä. Rajoitetusti verovelvollisia ovat ne yritykset, joille ei ole syntynyt Suomeen tuloverolain tarkoittamaa kiinteää toimipaikkaa. Rajoitetusti verovelvollisen ei pääsääntöisesti tarvitse maksaa Suomeen yhteisöveroa. On tärkeää tietää, että Suomessa annettavassa veroilmoituksessa on tuotava selvästi esiin, ettei yrityksellä ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa – muuten oletetaan päinvastaista. Mukaan on liitettävä myös yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyt sopimukset, jotka tukevat tätä kantaa ja jotka Verohallinto analysoi perusteellisesti.

On tärkeää tietää, että rajoitetusti verovelvollista virolaista yritystä voidaan tietyin edellytyksin verottaa Suomessa tuloverolla silloinkin, kun yrityksellä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Yrityksen on esimerkiksi maksettava Suomeen tuloveroa kiinteistöstä saadusta liikevoitosta sekä osinkotulosta.

Verohallinnon rooli rajoitetun tai yleisen verovelvollisuuden määrittämisessä

Sen, onko yritys rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen, ratkaisee Verohallinto ottaen huomioon yrityksen toiminnan järjestämiseen ja johtamiseen liittyvät seikat. Jos esimerkiksi katsotaan, että yrityksen johto tekee yritystä koskevat päivittäiset johtamispäätökset tosiasiassa Suomessa, yritykselle syntyy yleinen verovelvollisuus ja sen on maksettava vuoden tuloksestaan yhteisöveroa Suomeen.

Yleisessä verovelvollisuudessa on otettava huomioon, että tällöin verotetaan yrityksen sekä Suomesta että muualta saamia tuloja, eli Suomessa toimivaan ulkomaiseen yritykseen sovelletaan samoja tuloverosääntöjä kuin suomalaisiin yrityksiin. Jos yritys onnistuu siirtämään johtamisen Viroon, tilanne muuttuu lain kannalta ja siitä johtuva tuloverovelvollisuus päättyy. Se, miten Verohallinnolle osoitetaan, että johtopaikka on Virossa, vaatii aina erillisen analyysin ja strategian yrityksen erityispiirteiden pohjalta. Sama koskee myös muita Verohallinnon päätöksiä – jotta niihin voi hakea muutosta, on ymmärrettävä tarkasti Verohallinnon kanta juuri kyseisen yrityksen erityispiirteiden ja tilanteen kannalta.

Ennakkovero

On syytä lisätä, että kun yritykselle on syntynyt tuloverovelvollisuus Suomessa, Verohallinto määrää yritykselle ennakkoveron koko tilikaudelle. Tämä tarkoittaa, että yhteisövero maksetaan Suomessa etukäteen eikä jälkikäteen, kuten olemme tottuneet tekemään luonnollisen henkilön tulojen verotuksessa.

Ennakkoveron määrä perustuu yrityksen edellisen tilikauden verotettavaan liikevoittoon. Ennakkoveron suuruus ratkaisee, kuinka usein ennakkoveroa on maksettava. Eriä voi olla 2–12 vuodessa, eli suuremman voiton yritykset voivat maksaa ennakkoveroa kuukausittain. Jos ennakkoveroa ei makseta ajallaan, yrityksen on maksettava viivästyskorkoa.

Suomessa yritystoimintaa aloittavien virolaisten yrittäjien on hyödyllistä tietää, että Suomesta saaduista tuloista voidaan vähentää ne kulut, jotka on tehty Virossa, jotta yritys voi toimia Suomessa. Tällaisista kuluista on kuitenkin pidettävä hyvin tarkkaa kirjanpitoa, ja ne on myös kohdistettava oikein Suomen puolella syntyneisiin kuluihin, jotta siellä verotettava voitto pienenee. Usein käy kuitenkin niin, että tulot saadaan Suomessa ja kulut syntyvät Virossa, mutta niitä ei lasketa oikein yhteen. Silloin vuoden lopussa syntyy ongelma: yrityksellä näyttää olevan Suomessa verotettavaa voittoa, vaikka Suomen ja Viron laskelmat yhteen laskettuina näin ei todellisuudessa ole.

Arvonlisäverovelvollisuus Suomessa

Arvonlisäveron maksamista Suomessa säätelee arvonlisäverolaki. Suomen yleinen arvonlisäverokanta on 1.9.2024 alkaen 25,5 %. Alennettu 13,5 %:n verokanta (1.1.2026 alkaen, aiemmin 14 %) koskee elintarvikkeita sekä ravintola- ja ateriapalveluja, majoitusta, kotimaan henkilökuljetuksia, kulttuuri-, viihde- ja liikuntatilaisuuksien pääsymaksuja, kirjoja, lääkkeitä sekä liikunta- ja urheilupalveluja. Alennettu 10 %:n verokanta koskee vuodesta 2025 alkaen vain sanoma- ja aikakauslehtiä. Tietyt palvelut ovat arvonlisäverottomia, esimerkiksi kiinteistön myynti sekä terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut.

Velvollisuus rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi syntyy, kun yrityksen liikevaihto ylittää kalenterivuoden aikana 20 000 euron rajan (vuodesta 2025, aiemmin 15 000 euroa 12 kuukauden aikana), sekä silloin, kun yritykselle syntyy artikkelissa ”Miten aloittaa yritystoiminta Suomessa – kiinteä toimipaikka” mainittu arvonlisäverolain tarkoittama kiinteä toimipaikka. On tärkeää muistaa, että arvonlisäverovelvollisuus voi syntyä myös ilman kiinteää toimipaikkaa, esimerkiksi silloin, kun yritys käyttää Suomessa välivarastoa.

Poikkeuksen muodostavat rakennuspalveluja tarjoavat yritykset. Rakennuspalveluja tarjoavalla yrityksellä on arvonlisäveron maksuvelvollisuus silloinkin, kun 20 000 euron rajaa ei ole vielä ylitetty, jos yrityksellä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.

Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymiselle ei sinänsä ole alarajaa, eli yritys voi rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi vapaaehtoisesti heti perustamisesta lähtien. Onko se tarpeen, kannattaa harkita tarkkaan, sillä rekisteröitymisen tarve riippuu siitä, millaista toimintaa yritys harjoittaa ja millä alalla se aikoo toimia Suomessa. Lisäksi on tärkeää miettiä, millaisia kuluja yritykselle tulee syntymään ja millaisia tuloja se saa.

Käännetty arvonlisävero

Erillinen aihe, jota on käsiteltävä arvonlisäveron yhteydessä, on käännetty arvonlisävero, sillä joillakin aloilla Suomessa sovelletaan kotimaan käännettyä verovelvollisuutta.

Kotimaan käännetty verovelvollisuus on laajasti käytössä rakennusalalla. Koska arvonlisäveron ilmoittavat sekä myyjä että ostaja, molempien osapuolten on noudatettava samoja perusteita. Siksi Suomen rakennusalalla toimittaessa on tärkeää laatia myyntiasiakirjat oikean säännöksen perusteella, ja tämä peruste on myös mainittava asiakirjassa, esimerkiksi myyntilaskussa.

Kotimaan käännetty arvonlisävero ilmoitetaan veroilmoituksella muusta arvonlisäverosta erillisellä rivillä, eikä sitä myöskään lasketa yhteen EU:n sisäisen käännetyn arvonlisäveron kanssa.

Maksutietojen merkitys verojen maksamisessa ja virheiden seuraukset

Sekä yhteisöveroa että arvonlisäveroa maksettaessa on varmistettava, että pankkisiirron maksutiedoissa on oikea viitenumero. Virossa veroissa käytetään ennakkomaksutilijärjestelmää, ja verojen kohdistamisesta sekä palautuksista huolehtii Viron verohallinto. Suomessa jokaisella veroryhmällä on oma viitenumeronsa, ja se on merkittävä oikein. Jos viitenumero on syötetty väärin, siitä voi aiheutua ongelmia. Tämä on erityisen tärkeää yrityksille, jotka ovat jo sopineet Verohallinnon kanssa jostakin verotukseen liittyvästä järjestelystä – väärä viitenumero voi johtaa esimerkiksi maksujärjestelyn raukeamiseen.

Lue myös muut sarjan ”Miten aloittaa yritystoiminta Suomessa” artikkelit

Tässä artikkelissa keskityimme Suomen tulo- ja arvonlisäverotuksen periaatteisiin ja kiinnitimme huomiota erityisesti niihin yksityiskohtiin, joissa olemme havainneet virheitä syntyvän helpoimmin. Sarjan ”Miten aloittaa yritystoiminta Suomessa” seuraavassa, pian ilmestyvässä artikkelissa kerromme työnantajaksi rekisteröitymisestä ja työntekijöihin liittyvistä verovelvoitteista. Samasta aiheesta on ilmestynyt myös artikkelit ”Miten aloittaa yritystoiminta Suomessa I – yhtiömuoto” ja ”Miten aloittaa yritystoiminta Suomessa II – kiinteä toimipaikka”.

Onko sinulla kysyttävää? Autamme mielellämme.

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä

  • Kerro meille, mitä tarvitset tai mihin ongelmaan etsit ratkaisua.
  • Yleensä konsulttimme ottaa sinuun yhteyttä esittääkseen muutaman tarkentavan kysymyksen tai kutsuakseen sinut tapaamiseen.
  • Kun meillä on tarvittavat tiedot, laadimme sinulle sitoumuksettoman tarjouksen ja lähetämme sen sähköpostitse.

Muut artikkelit

  • Kiinteistön myynti Virossa ilman yllätyksiä – milloin syntyy verovelvollisuus?

    Kiinteistökaupat voivat tietyin edellytyksin olla tuloverosta vapaita.

    Lue
  • Miten aloittaa yritystoiminta Ruotsissa?

    Kun yritys laajentaa toimintaansa Ruotsiin, huomio kohdistuu usein myyntiin ja töiden aloittamiseen eikä kirjanpitoon. Valitettavasti juuri pienet virheet verorekistereissä tai raportoinnissa voivat aiheuttaa viivästyksiä ja lisäkustannuksia.

    Lue
  • Miten aloittaa yritystoiminta Suomessa?

    Useat asiakkaamme ovat kääntyneet Wisecounterin puoleen, koska he haluavat aloittaa yritystoiminnan Suomessa. Usein heillä on siinä vaiheessa jo ensimmäiset sopimukset tehty, tavarat matkalla ja työntekijät valmiina aloittamaan työt.

    Lue